Sarwuusi leydi men
kumaniiɗo kabaaru
martingol jamaare nde
kumpa banngal ƴiiwoole
e keni (meteyo) wii ana yiɗi
anndinde yimɓe ndunngu
(ƴiiwoole) 2020 ɗee keewan, ɗe
puɗɗan law ɓurde no woowri
nii, ɗe timmataa law duu, kaa
nokkuuje yogaaje nji’an yooro
seeɗa e ley puɗɗooɗe ndunngu
kaɲum e timmooɗe ndunngu
oo. Ndiyam naatan hikka faa
heewa ley maayo ɓaleewo (Nii-
jer) e Senegaal.Hakke ƴiiwoole
tamminaaɗe ɓamde Me-Juwen-
Juliye hitaande 2020 ana mbaa-
ra e kawral ƴiiwoole hitaande
1981-2010 e ley leydi men ndii
fuu kinaa reeson Sigaaso, sarkel
San e Mootti ɗe kawral ƴiiwoole
mum’en ɓuri nooneeji anndaaɗi
ɗii.
Adadu ƴiiwoole ɓamde Juwen-
Juliye-Uttu hitaande 2020 ɗee
ana ɓuri kawral ƴiiwoole hi- taande 1981 warde faa 2010
ley reesonŋaaji Kaay, Ɲooro,
Kulikoro, Joyla, Sigaaso, Segu,
Mootti e ɓaleeri reesonŋaaji
Tummbutu, Gaawo e Menaka,
ɗii reesonŋaaji toɓaaka sanne.
Ɓamde Juliye-Uttu-Settaambu-
ru hitaande 2020 adadu ƴiiwoole
kaanɗe toɓude ɗee ana keewi
ɓurde naa ana mbaara e kawral
ƴiiwoole iwde hitaande 1981
warde faa hitaande 2010 ley
reeson Kaay, Ɲooro, Kulikoro,
Joyla, Sigaaso, Segu, Mootti
e ɓaleeri Tummbutu, Gaawo e
Menaka.
Caggal mum, njoonnoroɗen
ƴiiwoole hitaande 2020 ndee
puɗɗan law ley reesonŋaaji
Kulikoro, Sigaaso, Segu,
Mootti, Menaka, ɓaleeri ree-
son Tummbutu e Gaawo kaɲum
e ley sarkel Ɲooro. Tawtude
ndunngu (ƴiiwoole) hitaande
2020 oo ɓooyan timmaali ley
reeson Mootti so wanaa (Yiwa-
ru), Menaka e seɓitere ɓaleeri
reesonŋaaji Kulikoro, Sigaaso,
Segu kaɲum e ɓaleeri reeson
Tummbutu e Gaawo. Toɓo
heewan e nokkuuje goɗɗe.
Keɓen anndude yooro ngo
ɓooyataa heewan ley reeson
Menaka, funnaange reason
Segu e Mootti, seɓitere ɓaleeri
reeson Tummbutu e Gaawo, ko
nokkuuje goɗɗe ɗee koo wayli-
taaki.Ƴooro ngo juutataa waɗan
e ley yoga e feccere leydi ndi
kala.Banngal ɓuytugol torraaji,
dabareeji yogaaji ana laata- nii’en waajibi faade e kasaaraaji
ndiyam, tiiɗallaaji kaɓɓodii ɗi
e awdiiji e rafi nguure kaɲum
e yooro.Ana yiɗaa yimɓe ɓee
ngoɗɗoo nokkuuje ɗe kasaara
ndiyam waawi yottaade ɗee,
pati ɓe aawu ley nappe ɗee
aawdiiji ɗi mbaawtataa ndiyam
keewɗam.Pati remooɓe ɓee
mbaasu wattande ɲaamullaaji
ɗii hakkille, nde ɓe maati ko ɓe
paamaali fuu, ɓe njeertina laa-
mu oo ko yaawi. Ana yiɗaa duu
jamaare ndee, jeertinee faade
e ɲawuuji baawɗi heɓeede e
ley ɗeen nokkuuje ɓuuɓuɗe.
E ley paabondiral sarwuusiiji
kumaniiɗi kabaaru meteyo,
ndiyam e cellal, jamaare ndee
ana haani pikkeede, daabaaji
ɗii tufee, yimɓe tinndinee leloo
ley arkillaaji cuuwaaɗi faa keɓa
reenaade e ɓowɗi.
